Perjantaina käytiin iltapäivällä lenkillä ennen sushien tekoa ja herkuttelua. Normaali tunnin ja vartin lenkki, vähän juoksua, mutta en jaksanut kovin paljoa, muutama pyrähdys vain.
Lauantaina tehtiin melkein pari tuntia hommia pihassa - haravointia ja kottikärryjen kuskaamista, kyykkimistä ja muuta, mutta saatiin meidän pikku piha talvikuntoon. Pihatöitten päälle otin vielä kävelysauvat ja nautiskelin kauniista ilmasta 50 minuutin lenkkini ajan.
Tänään käytiin taas sillä meidän yhteisellä lenkillä - tunti ja vartti reipasta menoa, muutama sata metriä hölkkää välillä. Lenkin jälkeen otin saman tien pyörän alleni ja poljin kuntosalille, jossa rehkin tunnin verran, että sain ohjelmani läpi ja ihan pikkuisen lisääkin tehtyä. Sitten taas pyörän selkään ja kotiin lämpimään suhkuun.
Olen ihan tyytväinen liikuntaani - sitä on mielestäni tullut harrastettua ihan kiitettävästi. Tietysti aina voisi rehkiä kovempaa ja pitempääkin, mutta haluan säilyttää liikunnassa ilon, jonka olen siihen vasta nyt viiskymppisenä löytänyt. Olen miettinyt sitä että miksi musta on niin vastenmieleistä mennä maanantaisin salille PT:n ohjaukseen, mutta mun luontoni vaan vastustaa semmoista orjapiiskuritreeniä. Mä haluan tehdä, mutta määrätä itse tekemisestäni. Mä haluan ohjeita, että miten mun pitää tehdä, millä laitteilla, miten kovaa, että tuloksia syntyy, en sitä että joku seisoo vieressä ja vaatii tekemään. Tässä iässä on jo osattava itse valita, että tekeekö sen, mikä tehoaisi vai laistaako jossain. Kun vaan joku neuvoisi että mikä olisi oikea tapa treenata. Koska tuloksista tai niiden syntymättä jäämisestä mä olen ihan itse vastuussa.
Mutta syömisiini mä en ole kovin tyytyväinen. Paino ei ole oikeastaan tippunut ollenkaan vähään aikaan, enkä mä ole ollut niin tarkka siinä mitä syön. Mutta sinä PT:n mulle antamassa ohjeessa jossa syödään mukamas perus-kotiruokaa, ei ole kunnollisia ohjeita. Kirjaimellisesti sitä ei voi noudattaa, ainakaan mun makuaistillani ei pysty syömään aamulla puolta kattilallista makeuttamatonta kaurapuuroa. Voin syödä kaurapuuroa pikku tilkan, mutta sen lisäksi tarvin muutakin.
No. Täytyy varmaan kaivaa esille ikivanhat painonvartijoitten ohjeet, joiden mukaan ruokien kaloripitoisuudet oli paljon helpompi arvioida.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti