Uusi vuosi taas

Onpas kulunut aikaa kun tänne viimeksi kirjoitin, ihan melkein vuosi. Tähän vuoteen on kuulunut monenlaista, on ollut kivoja asioita, urheilua ja italianmatkaa ja työ josta oikeasti tykkään. Mutta on ollut myös surua ja huolta, läheisen kuolema ja toisen vammautuminen liikenteessä, ja kiirettä ja omaakin sairautta. Mutta en niistä täällä sen enempää kerro, kunhan mainitsin hiljaisuuden syyksi - tämän blogin aihe on Maisa kuntoon ja siinä yritän pysyä.

Maisalle on tullut tän vuoden aikana monta kiloa painoa lisää huolimatta ahkerasta liikunnasta. :(

Olen käynyt säännöllisesti kuntosalilla ja lenkillä, syksyllä olin ihan himozumbaaja kaiken muun lisäksi, mutta siitä jouduin jalkakivun vuoksi luopumaan, hyppiminen ei lopulta enää sujunut tällä painolla ja virheasentoisella nilkalla. Sali ja lenkki on sen sijaan kivustakin huolimatta pysyneet ohjelmassa.

Painoa on tosiaan kertynyt lisää ihan kummasti, samoilla syömisillä ja liikunnasta huolimatta - varmaan joku aineenvaihduntahäiriö vaihteeksi tai sitten vaan se että kun tuo ikä on jo 54 v niin enää kroppa ei vaan kuluta samalla lailla.

joka tapauksessa painoni oli tänä aamuna hurjat 106,4 - eli nyt on oikeasti syytä tehdä jotain sille. Olin tuossa vähän painavampikin, mutta olkoon tämä nyt lähtölukema ja nyt aion kirjoitella tänne blogiinkin taas kuulumisia. Mutta nyt lähden lenkille :)

Uusia lihaksia?

Eilen lauantaina olin päivän liikenteessä muotinäytöksen merkeissä, mutta sitten heti kun pääsin kotiin viiden maissa, me lähdettiin lenkille: normaali lenkki, josta tällä kertaa juostiin jotain 10 minuttia, ja kävelyä reilu tunti.

Tänään noustiin aikasin (no siis sunnuntaille aikaisin) ja mentiin yhdessä salille. Mun uusi ohjelma kestää jotain tunnin ja vartin ja sain sen huhkittua kunnialla läpi. Sitten kotiin suihkuun ja aamupuuron keittoon.

Puuron ja kahvin jälkeen hetki lehdenlukua ja sitten päätettiin, että eikun lenkille ennen kuin sade taas yllättää (eilen vähän kastuttiin) - ja nyt onkin sitten lenkkikin taas tehtynä. Tänään en kyennyt juokseen montaa minuttia, olin varmaan sen verran rasittunut salitreenistä - vaan mulle iski pari lisälyöntiä rintaan. Niitä tulee aina joskus urheillessa, mutta menee ohi kun hiljentää vauhtia. (Huom. jos joku jolla on samoja oireita, lukee tätä niin mene lääkäriin tutkituttaan, että onko sulla vakavamman laatuisia. Mulla on aikoinaan todettu vaarattomiksi.)

No mutta siis nyt mä makaan sohvalla hikisenä ja kuraisissa lenkkihousuissa, koska mun jalat on ihan makaroonia sen crosstrainerin ja sen jälkeisen lenkin takia, ja ennen kuin meen suihkuun pitää jaksaa tehdä yksi siivoushomma. Kohta siis konttaan pesuhuoneen lattiaa kuuraamassa. Sen jälkeen onkin loppupäivän lepo ja perunamuusi ja pihvi ansaittuna. :)

Niin, ne uudet lihakset siis on jossain syvällä reisien sisäreunoilla, pohkeissa ja lantiolla.

Kuulumisia karkauspäivänä

En ole jaksanut kirjoitella tänne mitään moneen viikkoon, mutta kerron nyt pikaisesti kuulumiset. Helmikuun puolivälissä mulle iski influenssa uudestaan, ja tällä kertaa ihan kohtalaisen korkean kuumeen ja kovien särkyjen höystämänä. En edes muista kuinka kauan edellisestä kunnon kuumeesta on, varmaan parikymmentä vuotta. Ja sitten tietysti se yskä palasi - olinkin tuntenut itseni jo muutaman viikon lähes terveeksi.

Muutaman päivän sairastamisen ja kuumeen loppumisen jälkeen, hiihtoloman alussa päätettiin, että ei se tauti maaten parane, mieli vaan masentuu: pyntättiin paksusti vaatteita päälle ja lähdettiin lenkille tarpomaan välillä polvia myöten umpihangessa. Aikaa saatiin kulumaan kesällä muutamaa minuttia yli tuntiin menevään lenkkiin nyt kaksi tuntia, mutta kyllä olo koheni kummasti. Raikas ilma piristi mieltä ja kun ei rehkinyt vaan käveltiin rauhallisesti, niin ei siitä tosiaankaan haittaa ollut. Lenkkejä tulikin sitten loman puitteissa tehtyä 7 kertaa.

Muuten loma menikin pienen siivoilun ja pitkien päiväunien merkeissä - yksi ruokailun merkeissä tehty risteily sentään. Nautittiin laivassa 7 ruokalajin menu - ei siis mitään buffetin hässäkkää vaan simpukat, hummerit, häränlihat ja muut ihanan rauhallisesti pöytään tarjoiltuna erilaisine viineineen.

Ruuan jälkeen sitten pitää mainita painostakin jotain. Hitusen mulle tuli sen sairaaladieetin jälkeen takaisin, mutta selkeästi alle satasen olen pysynyt. Ja viime aikoina on tullut ihan joka päivä tehtyä vatsaliikkeitä ja eilen olin taas sairauden ja loman jälkeen ekaa kertaa zumbassa. Kylläpä se olikin taas kivaa, vaikka ensin ei olisi millään jaksanut mennä aloittamaan...

Niin ja onhan toi luontokin pitänyt huolen siitä että jotain liikunta on pakko harrastaa - lumitöitä on taas tänäkin talvena saanut tehdä ihan kiitettävästi. Sanoisin jopa että riittävästi, varsinkin kun ne kasat on jo niin korkeita, että mulle alkaa olla mahdotonta saada heitettyä lumia niin ylös :)

Sateessa

Tänään lähdettiin taas lenkille, vaikka satoikin vettä. Meillä on ollut tän vuoden tavoitteena, että sitä yhteistä luontolenkkiä (6,5kilsaa) tehdään tasan sata kertaa. Viime vuodenvaihteessa oltiin kierretty se 400 kertaa, ja päätettiin että sata vuodessa saa jatkossa riittää sitä reittiä. Tänään siis päätettiin lähteä tekemään pois se tän vuoden sadas, vaikka vettä satoikin.

Laitoin lenkkipuvun päälle vielä sadeviitan ja se olikin hyvä, koska sade senkun yltyi vaan kun oli päästy liikenteeseen. Sitten vähän alle puolessa matkassa joduttiin huomaamaan, että moottoritien alittava tunneli oli täynnä vettä - jos jalass aolisi ollut kumisaappaat, niin siitä olisi voinut yrittää, muta lenkkareilla ei mitään mahdollisuuksia. EI muuta kuin kiertää alikulun sijään lähimmän ylikulun kautta, mikä tekis en verran lisäämatkaa,e ttä lenkistä tuli sadannen kerran kunniaksi kahdeksan kilsaa pitkä.

Metsäosuudella oli kaksi niin vetistä kohtaa, että en olisi niistä yksin selvinnyt, ojan yli hyppääminen olisi ihan varmaan mennyt persiille, jos ei mieheni olisi ottanut musta kiinni ja pitänyt pystyssä. Ja kyllä mulla silti tossut kastui aika läpimäriksi, mutta kivaa oli kuitenkin.

Ai niin, edellisellä lenkillä, olikohan se perjantaina innostuin juoksemaan pienen spurtin, kun oli tasainen ja sula kohta maastossa. Juoksu lähti alulle ihan lentämällä, mutta aika äkkiä kyllä hyydyin kun keuhkot ei vaan pärjänneet. Joulunpyhien jälkeen meen taas lääkäriin kuulemaan koetuloksia  olisin todella onnellinen jos tää räkätauti joskus loppuisi!

Hiljaiseloa

Maisa täällä viettää hiljaista kautta - kuntosali meni remonttiin eikä sinne ole asiaa. Lenkillä käydään silloin tällöin, työmatkojen merkeissä kävelyä tulee kuitenkin melkein joka päivälle muutama kilometri - vähän vaihtelee aikataulujen mukaan, kun eri aikaan kuljen eri reittiä ja se vaikuttaa päivittäisen kävelyn kokonaismäärään. Mutta olen merkinyt liikuntani Heiaheiaan, se on hauska paikka pitää liikuntapäiväkirjaa.

Niin, enkä mä vieläkään ole terve, eilen olin taas kaiken maailman kokeissa, joiden tulokset saan vasta jouluin jälkeen.

Loppuvuosi mennään hissuksiin ja syömällä tavallisesit mutta (toivottavasti) kohtuullisesti mutta sitten vuoden alusta otetaan taas tipaton ja sen lisäksi meinattiin kokeilla tuikka parin viikon dieetti.

Niin, ja tammikuussa alkaa se zumba <3

Yskä jatkuu

Mulla on tää loppusyksy mennyt ihan penkin alle kuntoilun suhteen. Viime kirjoituksestani on kaksi viikkoa, ja tänä aikana olen käynyt kerran lenkillä ja eilen salilla. Yli kaksi kuukautta kestänyt yskä ja räkätauti ei vaan ole vieläkään ohi. Olen ollut välillä muutaman päivän saikullakin, mutta enimmäkseen olen kyllä jaksanut raahauta töihin ja takaisin, mutta mitään muuta ei ole voinut tehdä.

Eilen kävin taas lääkärissä ja kaikki verikokeet ym. näyttää ihan tervettä, mutta silti koko ajan yskä kutittää kurkkua ja nenä pitää niistää. Lääkärin mielestä mulla on vaan nyt tänä syksynä huono tuuri :(

Harmittaa tässä tosi paljon se, että maksoin alkusyksystä itseni kipeäksi siitä kuntosalin painonhallintakurssista, ja se on mennyt ihan hukkaan. En ole kyennyt käymään edes joka maanantain pakollisessa kimppajumpassa, puhumattakaan että olisin päässyt zumbaan tai jaksanut omin nokkineni treenailla. Kävelysauvatkin on saaneet homehtua eteisen nurkassa. Ja kaiken lsiäksi meidän sali vaihtaa yllättäen omistajaa ja laittaa remontin takia ovensa kiinni muutaman päivän päästä, eli sinne ei olekaan sitten asiaa, vaikka kortin piti olla voimassa loppuvuoden. Kiukuttaa kyllä oikeesti tää tilanne.

Enkä toisaankaan tiedä miten jatkan ensi vuoden puolella, meenkö sinne uusittuun saliiin vai meidän kylän toiseen saliin vai jumppaanko himassa, mutta en mä lopettaa aio. Saa nähdä sitten....

Jumpassa

Tänään pääsin pitkästä aikaa meidän kimppajumppaan, jota PT:n johdolla on maanantaisin pidetty. Menin vähän aikasin salille ja kerkisin lämmitellä polkemalla puoli tuntia pyörää (aika hiljaista vauhtia ja matalalla sykkeellä). Kyllä mä edelleen yskin jumpatessani ja niistin yhtenään, mutta jumpan jälkeen oli jotenkin raikkaampi olo kuin pitkään aikaan. Ehkä mä tästä vielä paranen!

Pakkaspäivä

Olen ollut koko viikon niin hissuksiin kuin työssäkäyvänä pystyy - ei siis mitään muuta kuin töihin ja takaisin ja illat sohvalla läppärin tai neulomuksen kanssa. Tänään sitten lähdettiin pakkaspäivän ja auringonpaisteen kunniaksi lenkille. Vauhti ei päätä huimannut ja aika monta nenäliinallista kerkisin tunnin ja kahdenkymmenen minuutin aikana niistää, mutta oli ihanaa olla ulkona kummiskin. Siis mä en ole vieläkään läheskään terve, vaikka kurkkukipu alkoi jo 1.10. Seuraavan lääkäriajan sain keskiviikkoaamulle, saa nähdä' sitten missä kunnossa silloin olen. Jumppaamiset on mennyt ihan penkin alle - huomenna aion kyllä salille mutta saa nähdä minkä yskäkohtauksen kuntopyörä saa aikaan....

Hiukan paranemaan päin

Tänään olin jo töissä pitkästä aikaa - oli tosi kivaa, vaikka tää tauti väsyttää mua ja yskin edelleen tosi paljon. Varsinkin kun mun ihkut oppilaat kertoi kuulumisiaan eikä niitä voinut olla nauramatta. Ja nauraminen aiheuttaa aina kamalan yskäpuuskan.

Liikunnasta sen sijaan annoin itse itselleni vielä muutaman päivän saikkua - työmatkakävelyt saa luvan riittää vielä muutaman päivän, ja itse asiassa niissäkin onihan tarpeeksi tällä kunnolla.

Mutta siitä olen iloinen, että ei sitä painoa olekaan pahemmin kertynyt lisää tässä sohvannurkassa, tänään töitten jälkeen olin 100,8, eli suunnilleen saman kuin pari viikkoa sitten.

Edelleen sairaana

Ei ole tullut kirjoiteltua mitään tänne, koska olen viettänyt aikani sohvannurkassa enkä urheilemassa. Tiistaina olin tössä niin kipeä, että tilasin lääkärin keskiviikkoaamuksi ja hommasin sijaisen töihin. Arvasin että lääkäri kirjoittaa loppuviikon saikkua, niinkuin se kirjoittikin. Kävin verikokeissa ja röntgenissäkin ja tulos oli se, että mulla on vaan sitkeä virus -  ei mitään uusia lääkekuureja, vaan lepoa ja nenänhuuhtelua. Ostin lääkärin kehoituksesta semmoisen "sarvikuonon" jolla kaadetaan vettä sieraimeen (ja se vesi tulee toisesta sieraimesta ulos), ja kyllä sillä putsaaminen hiukan helpottaa oloa, mutta tosi kipeä olen kyllä edelleen. Onneksi mulla on maanantaisin vapaata, niin saan vielä yhden päivän levätä.

En ole viitsinyt käydä vaakallakaan maanantain jälkeen, varmaan painoni on vähän noussut kun olen vain nukkunut ja valunut sohvannurkassa. Huomenna on kyllä taas mentävä yrittään sinne salille - saa nähdä jaksanko tehdä mitään vieläkään. Harmittaa, koska tää tauti on kestänyt jo yli kuusi viikkoa ja mun kuntosalikorttikin menee tässä ihan hukkaan. Sen takia silloin taudin alkuvaiheessa varmaan rehkinkin liikaa, kun harmitti, että oli maksanut tyhjästä. Mutta eihän tälle mitään mahda, pitkään tää on kuulemma muillakin kestänyt...

Toivottavasti seuraavalla kerralla saisin kirjoittaa jo iloisempaan sävyyn!

Sairastamista

Sain torstaina uusia lääkkeitä ja loppuviikon saikkua, mutta en mä oikeastaan sairastaan kerinnyt kuin torstaipäivän. Perjantaina olin menossa yhteen koulutukseen eri paikkakunnalle ja se oli niin mielenkiintoinen aihe että ei sitä voinut jättää väliin yskän takia (kun ei ole ollut kuumetta ollenkaan). Samalla reissulla tuli sitten vierailtua siskon ja vanhempieni luona koska olin lähipaikkakunnalla. Reissulla tuli käveltyä aika paljon - monta kilsaa perjantaina ja vähän lauantainakin. Sunnuntain olin sitten jo kotona, ja mieli teki ulos, joten kierrettiin hissuksiin se meidän lenkki. Samoin tänä aamuna kun mulla oli vapaapäivä ja olo huomattavasti parempi.

Tänään illalla oli sitten kimppatreenitkin pitkästä aikaa, mutta mun täytyi puolen tunnin jälkeen keskeyttää urakka - alkoi yskittää ihan kamalasti ja tuli muutenkin huono olo, niin lähdin sitten kotiin. Puntarilla kerkisin käydä ja se näytti 101,5, eli vajaan kilon vähemmän kuin edellinen virallinen punnitus. Kotona ilman vaatteita olen kilon kevyempi. Mutta sitkeästi se vaan pysyy sadan yläpuolella - täytyy vähän tsempata nyt - viikonloppuna on tiedossa herkuttelureissu, joka pari viikkoa sitten peruttiin...

Takapakkia

Flunssa ei meinaa millään helpottaa - oikeastaan yskä senkun pahenee. Eilen jätin suosiolla urheilemisen väliin ja samoin tänään, vaikka olisi ollut zumbaa. Sniif! :(  Mutta mä yskin tänään koko päivän niin paljon, että tuli ihan huono olo ja tilasin huomisaamuksi uuden lääkäriajan.

Paranemaan päin

Tänään kävin salilla, mutta en oikein hyvin jaksanut vielä tehdä kaikkee - niinpä päästin pysytellä suunnilleen siinä pakollisessa ohjelmassa - ei lisää vastuksia eikä lajeja. Mutta tulipahan kumminkin treenattua, enkä yskinytkään enää NIIN kamalasti (vähän vaan)

Hiljaista

Lääkäri sanoi että mulla on poskiontelotulehdus - sain antibioottikuurin ja nenäsumutetta. Pidin keskiviikon lisäksi myös torstain lepopäiviä, mutta eilen lähdettiin lenkille. Mentiin ihan hiljaa - siihen tavalliseen tunnin ja vartin lenkkiin meni eilen tunti ja kolme varttia. :) Mutta oli kummiskin kiva olla ulkona luonnossa. Ja tänään kävin sauvakävelemässä - hitaasti edelleen, koska en halua vielä revitellä - enkä taitaisi pystyäkään koska heti alkaa yskittää jos yritän jotain.

Nyt onkin sitten mukavaa viettää iltaa lämpimässä sohvannurkassa jännittävän kirjan seurassa.

Sairaspäivä

Mulla alkoi tää flunssa lokakuun ekana päivänä - välillä meinasi mennä ohi mutta on taas pahentunut. Tänään annoin ekan kerran itselleni luvan pitää saikkua - en lähtenyt zumbaan, vaikka mieli olisi toisaalta tehnyt kovastikin. Tuntui vaan että en kehtaa mennä sinne yskimään, - tarttuakin saattaisi johonkuhun, enkä varmaan yskiessäni pysyisi senkään vertaa rytmissä... Vähän harkitsin silti sauvakävelyä, mutta luovuin siitäkin ja merkkasin Heiaheiapistecomiin itselleni sairaspäivän. Sekä tilasin huomiseksi ajan työterveyslääkärille.

Salilla taas

Tänään tuli PT:ltä viesti, että se on sairaana - käski mennä tekeen ohjelma läpi omin päin. No, minä otin saman tien pyörän alleni ja poljin salille ja huhkin siellä tunnin verran. Poikkesin samalla apteekista yskänlääkettä, yöllä meinaan aina tukehtua tähän tautiin. Jos ei kohta ala helpottaa niin pitää kai mennä lääkäriin....

Muuten tässä on vietetty ihan rentoa kotipäivää, aamulla parin kaapin siivous, että jotain saa lomalla aikaan, ja sitten vaan nettiä ja oleskelua. Mukavaa ! :)

Torstaita!

Tiistai jäi mulla liikunnasta vapaapäiväksi, koska ilta meni niin pitkälle koulutuksessa. Eilen kävin illalla zumbassa ja tänään sauvakävelyllä. En ole vieläkään ihan täysin parantunut nuhastani, ja se vähän haittasi zumbasta nauttimista. Tänään päätä särki koko päivän, mutta kummasti se parani raikkaassa ilmassa sauvakävelyllä. Jaksoin sitten illalla vielä silittää ison kasan pyykkiä.   

Nyt pieni iltapala ja sitten nukkuun - huomenna onkin taas jo perjantai ja meillä taitaa olla sushipäivä! Jeee!

Zumbassa

Olin taas zumbassa, viime viikko jäi sen reissun takia väliin. Tykkään siitä tosi paljon, koska se on niin hauskaa, siinä tulee hullutellessa tosi kova hiki. Jos haluaa sanoa jotain mikä siellä ei ole niin kivaa, niin siellä on pienessä salissa jotain 25 naista ja välillä saa varoa ettei peruuta kenenkään päälle. Niin ja sitten siellä meinaa happi loppua, mutta siihen auttaa yleensä se, jos avataan ovi kuntosalin puolelle. Mutta tänään siellä kyllä joku pierasi.... se en siis ollut minä.

Kiva asia tän päivän zumbatunnilla oli myös se, että yksi mulle ihan outo nuorempi nainen jutteli mulle siellä kun pyyhittiin hikeä naamoista. Ja sitten tapasin siellä yhden entisen tutun, jonka kanssa ollaan joskus muistaakseni 7 vuotta sitten käyty samassa painonhallintaryhmässä. Muutenkin alan kotiutuun pikkuhiljaa noihin jumppaporukoihin. Niin ja mä osasin tänään taas paljon enemmän kuin viime kerralla. Jeee!

Huominen onkin sitten lepopäivä jumpasta, koska meillä on taas illalla koulutusta. Ihan hyvä siksikin, koska mun flunssanpoikanen on taas vähän pahempi kuin eilen... Jospa ehtisi palautuun ja paraneen niin että viikonloppuna pystyisi koittaan taas hölkkäämistäkin.

Reissussa

Tuli käytyä reissussa, juotua viiniä ja syötyä reippaasti muutaman päivän ajan. Liikuntakin kutistui kolmen päivän ajaksi muutaman kilometrin turistivauhtiseen kävelyyn. Kivaa kyllä oli, mutta ei tän projektin kannalta paras mahdollinen ajoitus. - No, reissu oli tiedossa kyllä jo ennen kuntosalihommien aloittamista, mutta mutta...

No, tänään kävin lenkillä ja syötiin terveellisesti kalaa ja juureksia ja jälkiruuaksi tein sokeritonta mustikkakeittoa johon tirautettiin vähän vanillaa.

Kurkkukin on vähän kipee ja nenä tukossa, mutta jos ei tauti tästä pahene niin huomenna taas joko salille tai sitten lenkille. Maanantaina taas salille PT:n rääkättäväksi. :)

Kipua

Mulla tuli olkapää kamalan kipeeksi loppuviikosta, sain eilen siihen kortisonipiikin ja lääkekuurin. Pikku hiljaa se on kipeytynyt mutta sitten yltyi pahaksi. No, nyt tuntuu jo vähän mukavammalta mutta sitä pitää varoa ja leputtaa nyt jonkin aikaa.

Vähän jännittää kun maanantaina mulla on eka tapaaminen personal trainerini kanssa. Lääkärin mukaan voin vallan mainiosti mennä ton olkapään kanssa salille, treenaan muita vartalonosia ja saa tota kättäkin liikuttaa, mutta ei sillä saa vielä nostella painoja.

Tänään oltiin taas lenkillä, oli ihanaa vaikka pikkuisen satoikin. Kuusi ja puoli kilsaa menee nykyään ihan vaivattomasti, kun vertaa siihen kun muutama vuosi sitten alettiin tota lenkkiä kiertää. Silloin meni aina pitkään ennenkuin oli palautunut lenkin jälkeen siihen että pystyi tekemään yhtään mitään.

Tänään herkuteltiin mm. omatekoisilla susheilla, nam!