Aika kuluu niin sukkelaan taas, etten ole muistanut kirjoittaa tänne mitään. Sairaaladieetin kaksiviikkoinen tuli eilen täyteen ja tänään siirryttiin normaaliin mutta silti kevennettyyn ruokailuun. Kylläpäs aamun luumu-kaurapuuro maistui hyvältä!
Ei se kahden viikon dieetti ihan 9 kiloa pudottanut niin kuin lupailtiin, mutta ihan kivasti kumminkin. Hassua oli että meillä molemmilla, mulla ja miehelläni putosi täsmälleen saman verran, 5,8 kiloa. Söimme täsmälleen samoin, mutta olemme siis ihan eri painoisia, (minä olen reilusti painavampi).
5,8 kiloa kahdessa viikossa oli kummiskin ihan hyvä ja mehän kevennettiin jo heti vuoden alusta alkaen. Muutos vuoden alusta näkyy taulukossa jonka laitan tähän seuraavaksi:
| mitat | pituus | paino | vyötärö | pallea | rinta | lantio | reisi | käsivarsi |
| 1.1.2012 | 163 | 104,7 | 109 | 116 | 121 | 130 | 76 | 41 |
| 28.1.2012 | 97,1 | 104 | 109 | 114 | 124 | 72 | 41 | |
| ero | 7,6 kg | 5 cm | 7 cm | 7 cm | 6 cm | 4 cm | 0cm |
Itsensä mittaaminen on pikkusen hankalaa, joten ei nuo mitat välttämättä ole ihan oikein, mutta suuntaa-antavia kumminkin. Parasta tuossa on tuo palleanympäryksen pieneneminen, tavoitehan olisi että sivultapäin katsottuna rinta olisi uloin kohta eikä mahaläskit ;) ja onhan painokin pudonnut 7,6 kiloa muutamassa viikossa. (Viime kesän katastrofaalisesta ennätyksestä on menty 9,3 kiloa alaspäin.) Ja se satasen alitus oli psykologisesti iso juttu!
Viime postauksessa vihjasin vähän siitä, etten ehkä olisi tähän uuteen zumbaan ihan tyytyväinen, mutta nyt vedän epäilyni takaisin. Toisella kerralla päästiin vissiin sen opettajan kanssa yhteisymmärrykseen, ja nyt se oli just niin kivaa kuin zumban pitääkin olla. Ja parasta oli sekin, kun hyppeli siellä omien duunikavereitten kanssa, eikä tuntenut oloansa yksinäiseksi eikä seinää päin tönityksi niin kuin siellä syksyn ryhmässä joskus kävi…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti