lauantai 31. maaliskuuta 2012

Fiiliksissä

Maanantain hölkkälenkin onnistuminen sai kyllä fiilikset ja liikuntainnon taas korkealle! Tiistaina oli vuorossa zumba, keskiviikkoiltana kävin kävelyllä, määränpäänä kirjasto ja torstaina otin hölkkälenkin uusiksi!

Joku voi nauraa kun lukee tästä, että mulla meni siihen neljän kilsan lenkkiin 37 ja puoli minuuttia, mutta ennenkuin nauratte, niin muistakaa, että oon yli viiskymppinen ja lähes satakiloinen enkä ole ikinä harrastanut urheilua - kaupungissa asuessani tallasin paljon katuja, 4 kilsan työmatkaakin joskus mennen tullen, mutta siihen mun liikunnat on ennen jääneet.

Eilen eli perjantaina oli vuorossa hölläilyilta, olin tosi puhki työviikon jälkeen ja niinpä oli ihan ansaittua nauttia itsetehtyjä susheja ja raikasta valkkaria. Ja tänään käytiinkin sitten taas meidän vakilenkillä, puolitoistatuntia, josta melkein puolet lumista ja jäistä maastoa. Ja sama reitti on edessä myös huomenna!

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Hölkkää...

Haa, tänään illalla laitoin pitkästä aikaa juoksutossut jalkaan ja lähdin neljän kilsan lenkille. Hölkkäsin koko matkan ja voi että kuinka ylpeä nyt oon ittestäni! Vauhti ei tosin päätä huimannut, kävellen olisin ehkä ollut aiemmin perillä, mutta pidin kuin pidinkin hölkkärytmin päällä koko ajan!
TÄÄ EI JÄÄ TÄHÄN!

torstai 22. maaliskuuta 2012

Arkea

Elämä menee nyt tasaiseen tahtiin, viikot keskenään samanlaisia. Nyt on ollut töitä 5 päivää viikossa, ja illat vilahtaa aina tosi sukkelaan. Viikkorytmi on sellainen, että lauantaina ja sunnuntaina on käyty lenkillä, tiistaina on zumba ja sitten joka ikinen päivä nyt parin kuukauden ajan oon tehnyt kotona sata vatsarutistusta.

Perjantaisin rankan viikon jälkeen tulee hölläiltyä hyvän ruuan ja punaviinin merkeissä ja täytyy tunnustaa että paino on pikkuisen noussut (alle sadan oon kuitenkin). Mutta arvatkaas mitä? Mä olen silti kutistunut! Annoin pois mun suurimmat (48-numeroiset) farkkuni koska ne oli kauheet ja nyt 46:kin tuntuu väljältä vyötäröstä ja reisistä. Oon ihan varma että tää on vatsarutistusten ja zumban ansiota! Oli pakko ostaa vähän tiukemmat (numero on sama mutta malli eri) uudet pöksyt! Parasta on kun muutos ilmeisesti alkaa näkyä: ainakin kaksi tyyppiä työpaikalla on kehunut niin!

Parasta on myös se, että oon jo ihan himozumbaaja! Oon niin onnellinen siitä, että oon löytänyt semmoisen lajin joka on mun mielestä kivaa ja silti se on tosi rankkaa urheilua. Ja mä oon oppinutkin näiden viikkojen aikana jo jotain: aluksi (ja välillä vieläkin toisinaan) me aloittelijat siellä takarivissä melkein törmäiltiin toisiimme, kun pyörittiin väärään suuntaan ja ollaan edistytty niin paljon että yks kerta ope kehu meitä! Vähä me oltiin onnellisia! Ja sitten mä olen oppinut zumbassa sitäkin, että miten niitä liikkeitä tehdään tehokkaasti niin että se oikeesti tuntuu selkä-, vatsa- ja reisilihaksissa.

Nyt kun kadut kuivuu ja illat alkaa olla valoisia, on ruvennut tekeen mieli hölkkäämään. Jokohan ensi viikolla saisin kokeiltua sitäkin pitkästä aikaa!

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Kuulumisia karkauspäivänä

En ole jaksanut kirjoitella tänne mitään moneen viikkoon, mutta kerron nyt pikaisesti kuulumiset. Helmikuun puolivälissä mulle iski influenssa uudestaan, ja tällä kertaa ihan kohtalaisen korkean kuumeen ja kovien särkyjen höystämänä. En edes muista kuinka kauan edellisestä kunnon kuumeesta on, varmaan parikymmentä vuotta. Ja sitten tietysti se yskä palasi - olinkin tuntenut itseni jo muutaman viikon lähes terveeksi.

Muutaman päivän sairastamisen ja kuumeen loppumisen jälkeen, hiihtoloman alussa päätettiin, että ei se tauti maaten parane, mieli vaan masentuu: pyntättiin paksusti vaatteita päälle ja lähdettiin lenkille tarpomaan välillä polvia myöten umpihangessa. Aikaa saatiin kulumaan kesällä muutamaa minuttia yli tuntiin menevään lenkkiin nyt kaksi tuntia, mutta kyllä olo koheni kummasti. Raikas ilma piristi mieltä ja kun ei rehkinyt vaan käveltiin rauhallisesti, niin ei siitä tosiaankaan haittaa ollut. Lenkkejä tulikin sitten loman puitteissa tehtyä 7 kertaa.

Muuten loma menikin pienen siivoilun ja pitkien päiväunien merkeissä - yksi ruokailun merkeissä tehty risteily sentään. Nautittiin laivassa 7 ruokalajin menu - ei siis mitään buffetin hässäkkää vaan simpukat, hummerit, häränlihat ja muut ihanan rauhallisesti pöytään tarjoiltuna erilaisine viineineen.

Ruuan jälkeen sitten pitää mainita painostakin jotain. Hitusen mulle tuli sen sairaaladieetin jälkeen takaisin, mutta selkeästi alle satasen olen pysynyt. Ja viime aikoina on tullut ihan joka päivä tehtyä vatsaliikkeitä ja eilen olin taas sairauden ja loman jälkeen ekaa kertaa zumbassa. Kylläpä se olikin taas kivaa, vaikka ensin ei olisi millään jaksanut mennä aloittamaan...

Niin ja onhan toi luontokin pitänyt huolen siitä että jotain liikunta on pakko harrastaa - lumitöitä on taas tänäkin talvena saanut tehdä ihan kiitettävästi. Sanoisin jopa että riittävästi, varsinkin kun ne kasat on jo niin korkeita, että mulle alkaa olla mahdotonta saada heitettyä lumia niin ylös :)

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Pakkasessa

Eilen olisi ollut aikaa muutaman välipäivän jälkeen mennä lenkille, mutta lintsattiin pakkasen takia. Oli varmaan eka kerta näinä lenkkelyvuosina kun oikeesti päätettiin kylmän takia jättää lenkki väliin. Eilen sovittiinsamalla että sunnuntaina mennään vaikka olis mikä keli. No, vähän ennen yhtä sitten lähdettiin kun ilma oli lämmennyt kahdeksaantoista pakkasasteeseen. Alkumatkasta tuntui kylmältä moninkertaisista vaatteista huolimatta, mutta aurinko paistoi ja muutenkin loppumatkasta oli jo lämpöisempää. Ihana tunne sitten kierretyn lenkin ja saunan jälkeen villasukat jalassa nauttia tilkka kuumaa glögiä.

Dieetin jälkeen paino nousi aika pian noin puolitoista kiloa, jossa olen nyt ollut - eli alle satasessa kumminkin. Ollaan me edelleen syöty kevyitä ruokia, mutta ei niin tiukasti enää. Ja perjantaina lopetettiin tipaton kausikin, eli viiniäkin tuli viikonlopun kunniaksi maisteltua.

Zumbaa on töissä ollut nyt kolme kertaa ja tykkään tosi paljon! Aion kyllä käydä siellä joka kerta jos vaan pääsen. Zumban ja lenkkeilyn lisäksi aloin tehdä kotona pientä jumppaa - vatsaliikkeitä, kyykkyjä, pienten käsipainojen nostelua ym. tyyliin edes jotain joka päivä. Näillä mennään nyt eteenpäin ja kesäksi olisi syytä tulla jonkin verran pienemmäksi ja kiinteämmäksi koska ihana Italia kutsuu kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen!

lauantai 28. tammikuuta 2012

Laihtumista ja muuta

Aika kuluu niin sukkelaan taas, etten ole muistanut kirjoittaa tänne mitään. Sairaaladieetin kaksiviikkoinen tuli eilen täyteen ja tänään siirryttiin normaaliin mutta silti kevennettyyn ruokailuun. Kylläpäs aamun luumu-kaurapuuro maistui hyvältä!

Ei se kahden viikon dieetti ihan 9 kiloa pudottanut niin kuin lupailtiin, mutta ihan kivasti kumminkin. Hassua oli että meillä molemmilla, mulla ja miehelläni putosi täsmälleen saman verran, 5,8 kiloa. Söimme täsmälleen samoin, mutta olemme siis ihan eri painoisia, (minä olen reilusti painavampi).

5,8 kiloa kahdessa viikossa oli kummiskin ihan hyvä ja mehän kevennettiin jo heti vuoden alusta alkaen. Muutos vuoden alusta näkyy taulukossa jonka laitan tähän seuraavaksi:

mitat
pituus
paino
vyötärö
pallea
rinta
lantio
reisi
käsivarsi
1.1.2012
163
104,7
109
116
121
130
76
41
28.1.2012
97,1
104
109
114
124
72
41
ero
7,6 kg
5 cm
7 cm
7 cm
6 cm
4 cm
0cm



Itsensä mittaaminen on pikkusen hankalaa, joten ei nuo mitat välttämättä ole ihan oikein, mutta suuntaa-antavia kumminkin. Parasta tuossa on tuo palleanympäryksen pieneneminen, tavoitehan olisi että sivultapäin katsottuna rinta olisi uloin kohta eikä mahaläskit ;) ja onhan painokin pudonnut 7,6 kiloa muutamassa viikossa. (Viime kesän katastrofaalisesta ennätyksestä on menty 9,3 kiloa alaspäin.) Ja se satasen alitus oli psykologisesti iso juttu!

Viime postauksessa vihjasin vähän siitä, etten ehkä olisi tähän uuteen zumbaan ihan tyytyväinen, mutta nyt vedän epäilyni takaisin. Toisella kerralla päästiin vissiin sen opettajan kanssa yhteisymmärrykseen, ja nyt se oli just niin kivaa kuin zumban pitääkin olla. Ja parasta oli sekin, kun hyppeli siellä omien duunikavereitten kanssa, eikä tuntenut oloansa yksinäiseksi eikä seinää päin tönityksi niin kuin siellä syksyn ryhmässä joskus kävi…




maanantai 23. tammikuuta 2012

Dieetillä

Dieettiä on nyt jatkunut toista viikkoa ja tänä aamuna painoni oli 98,1 kiloa. Eli 4,8 kiloa on tän kuurin aikana pudonnut.

Melkein joka päivä on käyty lenkilläkin, tänään jäi muiden kiireiden takia väliin ja huomenna on taas se Zumba! Se on kyllä niin kivaa - yhden kerran perusteella en sano täällä vielä mitään siitä että onko yhtä hyvä kuin se jossa kävin syksyllä :)