Uusi vuosi taas

Onpas kulunut aikaa kun tänne viimeksi kirjoitin, ihan melkein vuosi. Tähän vuoteen on kuulunut monenlaista, on ollut kivoja asioita, urheilua ja italianmatkaa ja työ josta oikeasti tykkään. Mutta on ollut myös surua ja huolta, läheisen kuolema ja toisen vammautuminen liikenteessä, ja kiirettä ja omaakin sairautta. Mutta en niistä täällä sen enempää kerro, kunhan mainitsin hiljaisuuden syyksi - tämän blogin aihe on Maisa kuntoon ja siinä yritän pysyä.

Maisalle on tullut tän vuoden aikana monta kiloa painoa lisää huolimatta ahkerasta liikunnasta. :(

Olen käynyt säännöllisesti kuntosalilla ja lenkillä, syksyllä olin ihan himozumbaaja kaiken muun lisäksi, mutta siitä jouduin jalkakivun vuoksi luopumaan, hyppiminen ei lopulta enää sujunut tällä painolla ja virheasentoisella nilkalla. Sali ja lenkki on sen sijaan kivustakin huolimatta pysyneet ohjelmassa.

Painoa on tosiaan kertynyt lisää ihan kummasti, samoilla syömisillä ja liikunnasta huolimatta - varmaan joku aineenvaihduntahäiriö vaihteeksi tai sitten vaan se että kun tuo ikä on jo 54 v niin enää kroppa ei vaan kuluta samalla lailla.

joka tapauksessa painoni oli tänä aamuna hurjat 106,4 - eli nyt on oikeasti syytä tehdä jotain sille. Olin tuossa vähän painavampikin, mutta olkoon tämä nyt lähtölukema ja nyt aion kirjoitella tänne blogiinkin taas kuulumisia. Mutta nyt lähden lenkille :)

Kuulumisia

Vuosi on alkanut vauhdikkaasti: olen käynyt 9 kertaa (kohta 10) 6,5 kilsan lenkillä, kuntosalilla laitteiden kimpussa 5 kertaa, zumbassa 4 kertaa ja 2 kertaa tanssitehotunnilla hiphoppaamassa. Lisäksi tietenkin työmatka-, salillemeno ym. kävelyt, joista yhteensä kertyy monesti jopa puolitoista tuntia kävelyä päivässä, välillä painavankin kirjakassin kanssa (käyn toisinaan vieraassa paikassa pitämässä tunteja, joten joudun kantamaan mukanani paljon materiaalia).

Vuoden alusta alkoi myös tipaton tammikuu sekä sairaaladieetilla aloitettu ruoan keventäminen. Tämän hetken tilanne painossa on - 4 kiloa vuoden alusta, eli olen 98,5 kg. Olo on mukavan kevyt heti, kun maha ei ole niin täynnä koko ajan, ja housunvyötärötkin tuntuvat löystyneen. :)

Tavoitteet on kuitenkin vielä kaukana, haaveilen pääseväni normaalipainoiseksi - en vielä ensi kesäksi, mutta seuraavaksi... matkaa on kummiskin vielä n. 35 kiloa...

Uusi vuosi - uusi alku

Uusi vuosi on aina uuden aloittamisen aikaa - samalla kun kalenterissa aukeaa ensimminen, tyhjä sivu, on hyvä hetki aloittaa kaikki muukin taas alusta, niinpä päätin alkaa tän bloginkin pitämistä taas uudelleen.

Viime vuoden loppu meni vähän samaan malliin kuin edellinenkin loppuvuosi: marraskuussa sain kamalan flunssan, joka keskeytti innokkaan liikuntaharrastukseni moneksi viikoksi. Sitten töissä oli tosi kiirettä ja pitkiä päivä, ja juuri kun paranin taas zumbakuntoon, mun zumbamahdollsiuuteni tyssäsivät. Kävin koko syksyn ahkerasti lenkillä ja salilla ja lisäksi kahdessa zumbassa, eli maanantaisin työpaikalla ja keskiviikkoisin salilla. Sitten mun työkuviot muuttuivat muutamaksi kuukaudeksi niin, että olen juuri maanantait toisella paikkakunnalla, joten en pääse zumbaamaan. Harmittaa kovasti, ja kaiken lisäksi nuo työpaikan zumbat vaihdettiin lisksi toiseen taloon toiselle puolelle kaupunkia, joten sinne pääseminen vaikeutuu lisää... Joulukuun puolivälissä mun salikorttini loppui tältä erää, joten zumba loppui sielläkin - mutta sen kyllä aloitan heti ensi viikolla: kun salin jumpat taas alkavat niin otan uuden kortin kevääksi.

Ollaan pidetty joululomaa myös lenkkeilystä, mutta tänään, 1.1. sitten lähdettiin lenkkipolulle, ja voi mitä tuskaa sen rämpiminen oli: polkuosuudet oli niin upottavaa märkaa sohjoa ja katuosuudet peililiukasta, että meillä meni 2 tuntia 3 minuuttia tuohon normaalisti tunnin ja vartin lenkkiin. :)

Ollaan sovittu, että perjantaina aletaan taas se mehiläisen 2 viikon dieetti, kun kerta tipaton tammikuukin alkoi, niin otetaan laihtumiseen vauhtia sillä kuurilla. Viime vuonna paino putosi noin 7 kiloa, mutta kyllä siitä suuri osa on tullut takasin. Nyt pitää vaan urheilla enemmän ja pitää pysyä kevennyslinjalla, sillä tällä kertaa mä haluaisin oikeasti rantakuntoon ensi kesäksi. :)

No, käsite rantakunto on tietysti vähän yliampuva, sillä tänään paino oli 102,5 kiloa ja siitä on kyllä matkaa bikinivartaloon :)

Joulu meni tällä kertaa ilman ylimääräisiä mässäilyjä, syötiin hyvin, mutta ei kertaakaan kipeäksi asti eikä karkkejaan tullut syötyä kuin muutama liköörikonvehti, kun jätettiin yksinkertaisesti karkit ostamatta. Olen kummiskin viettänyt niin paljon aikaa sohvalla, lämmin läppäri tai käsityö sylissä, ja liikkunut minimaalisesti, niin paino pääsi hiukan nousemaan tälläkin syömisellä.

Mutta tästä on hyvä taas aloittaa... palataa asiaan :)

Viikko vierähti

Äkkiä se taas viikko vierähti - tulin nyt raportoimaan viikon liikunnat ja muut.

Sunnuntaina oltiin aamulla salilla, muuten päivä kului laiskotellen. Maanantaina oli liikunnasta välipäivä, mutta kävin töitten jälkeen kaupungilla asioilla. Mulla oli myös iltamenoa sen verran. että en päässyt töitten zumbaankaan. Tiistaina pääsin töistä aika aikaisin ja kävin sitten iltapäivällä salilla. Keskiviikkona oli taas zumbailta, ja se oli edelleen kivaa. Torstaina kävin taas töitten jälkeen salilla ja perjantaina mulla oli vapaapäivä, joka aloitettiin kahdeksan jälkeen - milläs muulla kuin salikäynnillä. Tänään nukuttiin pitkään ja iltapäivällä tehtiin lenkki.

Eli kuluneessa viikossa mulla oli ainoastaan maanantaina vapaata urheilusta, ja huomisellekin on aika lailla suunnitelmia - se että jaksanko niitä toteuttaa selviääkin sitten seuraavassa postauksessa...

Lauantai-iltaa...

Kirjottelin tänne viimeksi keskiviikkona. Torstaina vietin urheilusta vapaan päivän - tai tuleehan mulla aina työpäivinä muutama kilsa kävelyä, mutta ei siis varsinaista urheilua viime torstaina. Perjantaina olikin töistä vapaapäivä, mutta laitettiin silti kello soittaan kuudelta ja puoli seiskalta oltiin jo salilla rehkimässä. Sitten aamupäivällä olin kampaajalla ja illalla laitettiin herkkuruokaa ja nautittiin sen kanssa myös viiniä.

Tänään oltiin lenkillä, muuten kävelyä, mutta 10 minsaa juoksua. Sitten tuossa alkuillasta olikin ihana vetää fleecepeitto korville ja nukahtaa hetkeksi.

Jännä tunne kun huomaa kropassaan pieniä muutoksia joita tää nyt 3 viikkoa kestänyt tehotreenaus on jo aiheuttanut. Mulla on ihan selvästi pikkuisen tullut vyötäröä esille, ja jotenkin esim. sohvalta noustessa :) tuntuu keskivartalossa olevan nousemista helpottavia lihaksia, joiden olemassaolosta en ennen tiennyt :) Siis mulle on kai muodostumassa selkälihaksia ja ehkä vatsalihaksiakin! Painossa ei ole vielä tapahtunut mitään ihmeitä, tänään lukema oli sata pilkku kuusi, ja päätin tavoitella ensi viikolla satasen alitusta!

Hassua muuten (tai oikeastaan ärsyttävää), että kun aamulla treenaa puoli kahdeksan aikoihin lähes tyhjällä salilla - jossa meitä treenaajia oli siis 3 kappaletta - joutuu jonottaan laitteelle! Siis kun mulla oli ohjelmassa tekemättä vain pyöräily 10 minuuttia, niin molemmat pyörät oli varattuna! Tästälähtien taidan jättää soudun viimeiseksi, jos onnistun pääsemään muille laitteille ajoissa, sillä en ole tainnut kertaakaan nähdä että molemmat soutulaitteet olisi varattuina (paitsi jos minä itse oon ollut toisella). No, varmaan huomenna salille osuu tyyppejä jotka on matkalla soutuveneellä Kiinaan...

Vauhtia

Mulla on ollut tällä viikolla harvinaisen kiireisiä työpäivä, eikä ole illallakaan pahemmin ehtinyt lepäilemään. Maanantaina oli töitten zumba ja sen jälkeen aika lailla kotitöitä, siivousta ja muuta. Tiistaina töitten jälkeen silittelin pyykkejä ja puuhailin taas kotihommia ja sitten joskus puoli kahdeksan maissa lähdettiin salille, kotona oltiin vähän ennen yhdeksää ja sitten ei enää muuta kuin pesulle, pieni iltapala ja nukkumaan. Tänään oli aika pitkä ja kiireinen työpäivä ja illalla pyöräilin sateessa salille zumbaan. Tänään en ole sitten muuta tehnytkään, lueskellut netistä juoruja ja muotiblogeja vaan.

Parasta tässä jumpparääkissä on se raikas ja energinen olo joka tästä seuraa. Välillä vanha ajatusmalli nousee mieleen, esimerkiksi tänään kun meitä taas oli salin täydeltä zumbaajia - niin tuli mieleen että ihan hullun hommaa tää kyllä on, mutta hetken pompittuani unohdin moiset ajatukset ja keskityin askeliini... Parasta on myös se kuinka huomaa oppivansa! Siis minä oon oppinut jonkin verran tanssiaskelia zumban ansiosta!

Joka päivä jotain

Torstaina menin töitten jälkeen salille ja tein sopimuksen kolmeksi kuukaudeksi ja tein siellä tietysti samalla reissulla ohjelmani läpi. Perjantaina ja lauantaina käytiin kumpanakin meidän vakkarilenkki, perjantaina juostiinkin jonkin verran, mutta lauantaina vain käveltiin. Lankkuosuus polusta on muuten tosi liukas, ei saa yhtään katsella ympärilleen ettei liukastu eikä siellä lankuilla uskalla edes ajatella juoksemista. Tänään oltiin aamulla salilla ja sitten päivällä tehtiin tunnin verran pihatöitä. Mun teki mieli vähän lähteä kokeilemaan illan pilatesta, mutta en oikeesti jaksanut. Ensi viikolla pitää yrittää, vaikka mulle jäikin viime syksyn kokeiluista semmoinen fiilis, ettei se taida olla mun juttuni.

Mutta huomenna on kumminkin vuorossa taas töitten zumba, niin että hikoilua riittää huomisellekin.

Taas zumbattiin

Eilen pidin liikuntavapaan illan, istuin sohvalla ja luin romaania. Tänään oli ohjelmassa salin zumba. Mulla on ollut muutamana päviänä migreeniä ja oon joutunut napsiin pillereitä, niin varmaan sen takia mulla oli zumbatessa jos mahdollista vielä enemmän hiki kuin ennen.

Huomenna meen salille ja tarkoitus on tehdä jatkosopimus kolmeksi kuukaudeksi, ja katon sitten joulun jälkeen että miten siitä eteenpäin.

Nyt on kumminkin ihanan raikas, väsynyt-mutta-onnellinen olo kun istun pyjamassa lämpimällä nahkasohvalla läppäri sylissä. kohta vähän iltapalaa ja sitten nukkumaan.

Heiluu hulluna

Eilen oli ihan hullu päivä. Vaikka olin ollut lauantaina töissä enemmän kuin kellon ympäri, noustiin aamulle ennen puoli seitsemää ja lähdettiin salille. Sitten aamupuuron jälkeen ulos, tunti reipasta kävelyä, vartti juoksua, sitten tunti pyllistelyä puolukkametsässä ja sitten tietty vielä niiden puolukoitten perkaaminen. Ei ole ihme, että illalla väsytti.

Ja tänään alkoi töitten zumba ja voi että se oli taas kivaa, vaikka eilinen marjastus vähän kiristelikin pakaralihaksissani. :) Saas nähdä malttaisinko huomenna olla ihan vaan urheilematta ja vaikka siivota vaihteeksi...

Salilla

Kävinpähän taas salilla :) Päivällä tuli aika paljon kävelyä, kun kävin aamuvapaiden aikana LIdlissä ostamassa mulle urheiluvaatteita, niin ajattelin että tänään en mene salille, mutta sitten iltaseitsemältä rupesi tuntumaan siltä että menen sittenkin, niin saan huomenna vuorostaan ulkoilla.

Ja oli hyvä että menin, porukkaa ei ollut ihan kamalasti ja sain ohjelmani 1 tunti 20 minuutissa läpi ja sitten pyöräilin takaisin kotiin ja suihkuun. Huomenna siis aamupäivä töitä, sitten lenkille ja illalla on luvassa siivousta. Lauantaina onkin pitkä työpäivä ja sunnuntaina aiotaan hoidella sekä salitreeni että lenkki.

Zumbaa

Meillä oli töitten zumba viimeksi joskus vapun aikoihin ja vähän jännitti mennä tänään salin zumbaan - aattelin että oon siellä ihan onnettoman pökkelö. Mutta kyllä se meni paljon paremmin kuin uskalsin kuvitella, on se vaan niin ihanaa. Meillä oli siis opena semmoinen aito lattarimies ja oli niissä sen hypyissä ja lantionkeikutuksissa kyllä silmänruokaa samalla kun itse yritti pomppia perässä.

Mulla oli sykemittari päällä ja isoin lukema jonka näin oli jotain 157. Olin (ja oon vieläkin) ihan puhki mutta samalla on niin hyvä olo.

Menin salille vähän etuajassa ja zumban alkua odotellessani tein muutamia käsi- ja keskivartaloliikkeitä, mutta en kovin kauaa, koska ryhmäliikuntasalin ovelle alkoi kertyä huolestuttavaa jonoa. En laskenut montako meitä oli siinä pienessä salissa, mutta hiukan ahdasta kyllä oli. Mä olin takarivissä ja törmäsin pari kertaa pylvääseen, mutta onneksi en vauhdilla kummiskaan.

Huomenna tai perjantaina tai molempina pitää mennä tekeen saliohjelma taas läpi - lauantaina mulla on pitkä työpäivä, ollaan mun opiskelijoitten kanssa avustajina yhdessä tapahtumassa suunnilleen kellon ympäri. Ja sunnuntaina haluan taas päästä lenkillekin.

Taas salilla

Tänään olin töitten jälkeen kotona vähän ennen viittä, sitten syötiin ja lepäsin hetken sohvalla läppärin kanssa. Vähän ennen seitsemää sain ajatuksen, että minäpäs lähdenkin nyt salille, niin saan huomenna kunnollisen vapaaillan, ja niin sitä sitten vaihdoin vaatteet, hyppäsin pyörän selkään ja menoksi.

Tein ohjelmani läpi rauhallisesti, vaihdoin järjestystä sen verran, että juuri kun mun piti ruveta jonottaan pyörälle, vapautuikin crosstraineri, ja menin siihen ensin. Oli fiksu temppu vaihtaa järjestystä, koska nyt ei tuntunut ihan yhtä kamalalta kuin eilen ja perjantaina, en ollut vielä tehnyt kyykkyjä eikä jalat olleet valmiiksi makaroonina.

Melkein puolitoista tuntia mulla tänään meni, en lintsannut millään laitteella, muutaman minutin jouduin jonottaan jossain välissä, mutta aika hyvin salilla oli tilaa.

NYt menen nukkumaan, huomenna yroitän saada ostettua mulle uudet tossut zumbaa varten ja se onkin seuraava urheilulajini, keskiviikkona!

Uusia lihaksia?

Eilen lauantaina olin päivän liikenteessä muotinäytöksen merkeissä, mutta sitten heti kun pääsin kotiin viiden maissa, me lähdettiin lenkille: normaali lenkki, josta tällä kertaa juostiin jotain 10 minuttia, ja kävelyä reilu tunti.

Tänään noustiin aikasin (no siis sunnuntaille aikaisin) ja mentiin yhdessä salille. Mun uusi ohjelma kestää jotain tunnin ja vartin ja sain sen huhkittua kunnialla läpi. Sitten kotiin suihkuun ja aamupuuron keittoon.

Puuron ja kahvin jälkeen hetki lehdenlukua ja sitten päätettiin, että eikun lenkille ennen kuin sade taas yllättää (eilen vähän kastuttiin) - ja nyt onkin sitten lenkkikin taas tehtynä. Tänään en kyennyt juokseen montaa minuttia, olin varmaan sen verran rasittunut salitreenistä - vaan mulle iski pari lisälyöntiä rintaan. Niitä tulee aina joskus urheillessa, mutta menee ohi kun hiljentää vauhtia. (Huom. jos joku jolla on samoja oireita, lukee tätä niin mene lääkäriin tutkituttaan, että onko sulla vakavamman laatuisia. Mulla on aikoinaan todettu vaarattomiksi.)

No mutta siis nyt mä makaan sohvalla hikisenä ja kuraisissa lenkkihousuissa, koska mun jalat on ihan makaroonia sen crosstrainerin ja sen jälkeisen lenkin takia, ja ennen kuin meen suihkuun pitää jaksaa tehdä yksi siivoushomma. Kohta siis konttaan pesuhuoneen lattiaa kuuraamassa. Sen jälkeen onkin loppupäivän lepo ja perunamuusi ja pihvi ansaittuna. :)

Niin, ne uudet lihakset siis on jossain syvällä reisien sisäreunoilla, pohkeissa ja lantiolla.

Syyskuuta!

Torstaina kävin salilla kokeilemassa uuden ohjelmani laitteita, eilen sitten uudestaan ja tein ohjelman suunnilleen läpi. Tänään on ohjelmassa lenkki ja huomenna tavoitteena olisi sekä sali että lenkki.

Ja nyt sitten tuli tieto siitä töiden zumbastakin, että alkaa maanantaisin, eka kerta on viikon päästä. Meillä näyttää olevan se sama ohjaaja. Salin zumbaakin täytyy päästä kokeileen, siellä aloittaa kuulemma uusi ohjaaja, nimen perusteella joku latinomies! Jännää!

Mulla on nyt kintut vähän kipeinä eilisestä harjoittelusta, ei siinä muuten mitään kummaa ole, mutta mulla oli nyt uutena laitteena joku crosstrainer, ja se sivusuuntainen liike teki mun jalkaläskeille niin häijyä. Odotan kyllä että siitä olisi sitten jotain tuloksiakin, se oli niin erilaista mulle.

Mietin tässä sitä, kunka äkkiä sitä ihminen veltostuu sohvannurkkaan jos antaa itselleen luvan, ja kuinka äkkiä sitä sitten onkin intoa täyttä kun antaa itselleen määräyksen aloittaa harjoittelun. Ja kyllä sitä aikaa löytyy kuntoiluun, vaikka laiskana ollessaan kuvitteleekin ettei mitenkäänkerkiäiis käydä liikkumassa.

Painoni oli tänä aamuna 101,6, eli jonkin elokuussa tuli lisää. Mutta nyt se lähtee.....

Uutta puhtia

Kävin eilen ilmottautumassa taas salille, tänään inbody-mittauksessa ja huomenna mulla on treffit uudet Personal Trainerin kanssa. Sitten mulla on kahden viikon kokeilujakso ja sen jälkeen teen syksyksi sopimuksen, jos ei mitään ihmeellistä tapahdu tän pariviikkoisen aikana. Töissä ei ole kuulunut mitään mahdollisesta Zumbasta, joten ilman salille menoa ei olisi mitään muuta liikuntaa kuin lenkit.

Se Inbody-mittaus oli jännä kokemus, eihän siinä mitään ihmeellistä siinä mielessä ole, että kyllä mä sen tiedän että mulla on hirmusti ylipainoa. Mittauksen tuloksena laihtua pitäisi 70 voipaketillista - huh huh, siinäpä urakkaa! Positiivista mittaustuloksissa oli se, että lihasta mulla on tarpeeksi, vähän enemmänkin kun keskiarvo näyttää...

Me ollaan kyllä kevennetty ruokailua jonkin verran, mutta ei läheskään tarpeeksi, ja liikunta on jäänyt vähän vähiin.

Nyt mun on tarkoitus ruveta päivittään tätä blogiakin useammin, joten palataan asiaan!

Tervehdys

Tänä aamuan satoi vettä, kun heräsin ja tuntui ihan syksyiseltä. Siitä tuli mieleeni, että kohta loma loppuu ja on taas aika palata ruotuun. Kesä on mennyt hissuksiin, melkein pelkästään kotona kokkailemassa kesäkuisen Sisilianmatkan inspiroimia herkkuja. Lenkillä on käyty pari kertaa viikossa, mutta vain pari kertaa koko kesänä on jaksettu yhtään juosta. Tietysti kävelylenkkikin on hyväksi, mutta kunto on silti varmasti rapistunut kesän aikana.

Paino oli eilen 100,6 kiloa, eli jonkin verran mulle on talven kuurin jälkeen tullut läskiä takaisin, mutta ei onneksi kaikki kumminkaan. Huolenaihe sen sijaan onkin siinä, että mulla on verenpaine nyt noussut jonkin verran, rupesin sitä taas mittailemaan kun päänsäryn jälkeen muistui mieleen, että siinä voisi olla syy. Onneksi mulla on jo varattuna aika elokuussa työterveystarkastukseen.

Sitten oon päättänyt että elokuun alusta alan taas käydä salilla, että liikuntaan tulee monipuolisuutta. Täytyy vaan nyt osata viime syksyä paremmin kuunnella omaa kroppaansa ja jäädä sairaana oikeesti lepäämään, ettei tauti pääse pitkittymään, niin kuin viime syksynä kävi.

Tämmöisiä mietteitä tällä kertaa. Alan taas päivittään tätä oikeesti. :)  ...niin että kuulemisiin!

Kävelyjä

Viime aikoina olen pääasiassa kävellyt. Olin ihanalla lomareissulla nuoren neitokaisen kanssa hienossa suurkaupungissa ja me käveltiin niiden kuuden päivän aikana kymmeniä kilometrejä. Onneksi olen treenannut viime vuosina, sillä pärjäsin hyvin nuoren vauhdissa. Itse asiassa paremminkin, koska mulla oli niin hyvät sisäänajetut kävelykengät ja tyttösen tennarit välillä painoivat.

Kaupunkireissun jälkeen ollaan taas lenkkeilty muutaman kerran, mutta juoksemaan en ole vielä ehtinyt. Ja polkupyöränkin uskaltaisi jo ottaa esille koska lunta on enää kadunkulmien kasoissa.

Zumbassa meillä oli viime viikolla sijaisope, ja se oli ihan uskomattoman kevyt västäräkki. Mun oli ihan pakko välillä vain katsella sitä kun se pomppi keijukaisena edestakaisin. Onneksi se meidän vakiope on vähän vanhempi ja jäykempi (eikä niin laihakaan) - meikäläisellä tulisi kyllä uskonpuute jos joka kerta pitäisi seurata tuollaisen peipposen menoa.

Vatsaliikkeissä olen lintsannut muutaman viikon, ja se alkaa jo tuntua. Vaakakin käväisi jo satasen yläpuolella, joten lupaan nyt tässä ja täten, että ryhdistäydyn heti huomisesta!

Fiiliksissä

Maanantain hölkkälenkin onnistuminen sai kyllä fiilikset ja liikuntainnon taas korkealle! Tiistaina oli vuorossa zumba, keskiviikkoiltana kävin kävelyllä, määränpäänä kirjasto ja torstaina otin hölkkälenkin uusiksi!

Joku voi nauraa kun lukee tästä, että mulla meni siihen neljän kilsan lenkkiin 37 ja puoli minuuttia, mutta ennenkuin nauratte, niin muistakaa, että oon yli viiskymppinen ja lähes satakiloinen enkä ole ikinä harrastanut urheilua - kaupungissa asuessani tallasin paljon katuja, 4 kilsan työmatkaakin joskus mennen tullen, mutta siihen mun liikunnat on ennen jääneet.

Eilen eli perjantaina oli vuorossa hölläilyilta, olin tosi puhki työviikon jälkeen ja niinpä oli ihan ansaittua nauttia itsetehtyjä susheja ja raikasta valkkaria. Ja tänään käytiinkin sitten taas meidän vakilenkillä, puolitoistatuntia, josta melkein puolet lumista ja jäistä maastoa. Ja sama reitti on edessä myös huomenna!

Hölkkää...

Haa, tänään illalla laitoin pitkästä aikaa juoksutossut jalkaan ja lähdin neljän kilsan lenkille. Hölkkäsin koko matkan ja voi että kuinka ylpeä nyt oon ittestäni! Vauhti ei tosin päätä huimannut, kävellen olisin ehkä ollut aiemmin perillä, mutta pidin kuin pidinkin hölkkärytmin päällä koko ajan!
TÄÄ EI JÄÄ TÄHÄN!

Arkea

Elämä menee nyt tasaiseen tahtiin, viikot keskenään samanlaisia. Nyt on ollut töitä 5 päivää viikossa, ja illat vilahtaa aina tosi sukkelaan. Viikkorytmi on sellainen, että lauantaina ja sunnuntaina on käyty lenkillä, tiistaina on zumba ja sitten joka ikinen päivä nyt parin kuukauden ajan oon tehnyt kotona sata vatsarutistusta.

Perjantaisin rankan viikon jälkeen tulee hölläiltyä hyvän ruuan ja punaviinin merkeissä ja täytyy tunnustaa että paino on pikkuisen noussut (alle sadan oon kuitenkin). Mutta arvatkaas mitä? Mä olen silti kutistunut! Annoin pois mun suurimmat (48-numeroiset) farkkuni koska ne oli kauheet ja nyt 46:kin tuntuu väljältä vyötäröstä ja reisistä. Oon ihan varma että tää on vatsarutistusten ja zumban ansiota! Oli pakko ostaa vähän tiukemmat (numero on sama mutta malli eri) uudet pöksyt! Parasta on kun muutos ilmeisesti alkaa näkyä: ainakin kaksi tyyppiä työpaikalla on kehunut niin!

Parasta on myös se, että oon jo ihan himozumbaaja! Oon niin onnellinen siitä, että oon löytänyt semmoisen lajin joka on mun mielestä kivaa ja silti se on tosi rankkaa urheilua. Ja mä oon oppinutkin näiden viikkojen aikana jo jotain: aluksi (ja välillä vieläkin toisinaan) me aloittelijat siellä takarivissä melkein törmäiltiin toisiimme, kun pyörittiin väärään suuntaan ja ollaan edistytty niin paljon että yks kerta ope kehu meitä! Vähä me oltiin onnellisia! Ja sitten mä olen oppinut zumbassa sitäkin, että miten niitä liikkeitä tehdään tehokkaasti niin että se oikeesti tuntuu selkä-, vatsa- ja reisilihaksissa.

Nyt kun kadut kuivuu ja illat alkaa olla valoisia, on ruvennut tekeen mieli hölkkäämään. Jokohan ensi viikolla saisin kokeiltua sitäkin pitkästä aikaa!